sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kaikenlaista



Jotain uutta, jotain vanhaa. Sellaista minulle kuuluu.




Luna sai viime viikolla taas osumaa kepistä... Eli tyttö toi miulle monta kertaa keppiä lenkillä, että heittäisin sitä. Lopulta hellyin ja heittelin muutaman kerran keppiä. Ja niinhän se töksähti maahan pystyyn ja Luna juoksi suu auki keppiin. Verta tietenkin tuli ja minä olin saada sydänhalvauksen! Eikun eläinlääkäriin... Meidän vakio klinikallemme ei ollut enää aikoja, joten menin toiselle eläinlääkärille, joka oli kyllä tosi hyvä ja asiantunteva myös. Luna rauhoitettiin ja suu tutkittiin. Kurkusta löytyi usean sentin syvyinen reikä! Lääkäri putsasi haavan ja Luna sai antibiootti- ja kipulääke kuurit.
Kotimatkalla pyörähdin lähi eläinkaupasta Lunalle uuden narupallon ja vähän parantumisherkkuja. Nyt ei Lunalle enää lennä kuin pallot ja muut turvalliset lelut! Tuolle reissulle hujahtikin vajaa pari sataa... Ei oo halpaa tää eläimen pito...

 Viime keskiviikkona kävimme isäni kanssa koeajamassa minulle uutta autoa! Ja niinhän se kaara vain vaihtui!



Sori tosi paskainen auto... Tää kevät :P
 
 
Kia Cerato, vm 2006. Vähän ajettu, yhdellä omistajalla ollut. Ja juuri passelin kokoinen minulle! Entinen Ford vetelikin jo viimeisiään. Viime ojan kyntö - reissulla moottori ilmeisesti jotenkin vaurioitui... Lisäksi kori alkoi ruostua tosi pahasti, ilmastointi ei toimi, keskuslukituksessa oli ongelmia, samoin virta-avaimessa... Eli oli aikakin saada "uusi" auto. Itse maksoin autosta puolet ja kyllähän se kirpaisi! Nyt pitää ruveta säästölinjalle...

Ja mitäkö vanhaa minulle kuuluu?
No, ne syömiset... Ruokailut tökkivät edelleen ja äiti on huolissaan. Ravitsemusterapeutin aika minulla on kahden viikon päästä. Lääkärin aika huomenna.
Syön tosi niukasti, tiedän sen, mutta motivaatiota tilanteen muuttamiseen ei ole. Haluaisin niin vähän pois sieltä ja täältä... Tiedän kuitenkin myös sen, että jos tilanne luisuu huonompaan, ei mahdollisuutta tukiasuntoon ole. Joten yritän pitää tilanteen edes ennallaan, vähentää en enää voi.

Ensi viikolla lähdemme äitini kanssa Etelä-Suomeen siskoni luo. Olemme siellä viikon. Siskoni lähtee miehensä kanssa Prahaan, joten me pääsemme lapsenhoitoon. ;) Tiedän, että viikosta tulee varmasti ihana, mutta myös raskas. Siskon tytöt ovat pian 3 ja 4,5 vuotiaat.

Sellaista tällä kertaa. Kirjoittelen seuraavan kerran varmaankin kotiuduttuani reissusta!

5 kommenttia:

  1. Itselle ei ole koskaan tullut mieleenkään, että noin voisi käydä keppiä heitellessä... Muutaman kerran oon nähnyt teidät lenkkeilemässä, paranemisia Lunalle!

    Motivaatiota syömisten kanssa pitää välillä todenteolla etsiä, toivon siulle siihen todella paljon tsemppiä! Takapakit ja vaikeammat hetket kuuluvat toipumiseen, mutta niitten jälkeen on taas pidempi matka kuljettavana, toivon kovasti ettet päästä itseäsi enää huonompaan kuntoon...sinussa ei todellakaan ole missään liikaa vaikka itse näkisitkin nyt niin. Jaksamista ja sitkeyttä sinulle, ja mukavaa reissua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos viestistä!
      Luna on jo oikeastaan toipunut, leikkii jo leluillakin ihan kuin mitään ei olisi sattunut. Tosin keppejä se ei kyllä enää kantele. Ehkä hyväkin niin. ;)

      Huih, kyllä todellakin tarvitsen tsemppiä syömisiin. On niin helppo vähä nipistää sieltä täältä ja eilenkin treenien takia päivällinen "unohtui". Minun täytyy puhua rehellisesti ravitsemusterapeutilleni. Uskon, että hän on tällä hetkellä ainut, joka minua voi todella auttaa. Sairaat ajatukset päässä ovat vielä hyvin vahvoja... Mutta en aio luovuttaa! Minulla on vaikka mitä kivaa edessä, jos vain pysyn kunnossa.

      Tulehan moikkaamaan, jos joskus satutaan törmäämään jossain!

      Poista
    2. Yritä tosiaan kertoa rehellisesti missä mennään, ja ottaa sitten vaan kaikki tarjottu apu vastaan, niin vähitellen alkaa varmasti taas helpottaa! Ja mahtava asenne, pidä tuosta nyt kiinni :)

      Pitääpä moikata jos vastaan satut tulemaan!

      Poista
  2. Kiva kun kirjotit kuulumisia, ehdinkin jo miettiä että mitähän sulle kuuluu :) tsemppiä syömisten kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yritän kirjoitella vähän useammin jatkossa. :)

      Poista