keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Suunnan muutos


Vietin sunnuntain ja maanantain välisen yön miettien tilannettani. En nukkunut koko yönä, vaikka otin tarvittavaa lääkettäkin.
Tein hurjan päätöksen. Siis minulle hurjan! Alan noudattamaan ateriasuunnitelmaa, jotta varmistan riittävän energian saannin. Tilannettani ei nimittäin ainakaan auta se, että kuljen koko ajan miinus kaloreilla. Kaiken muun oireilun lisäksi tilanne pahenee, jos aivot eivät saa riittävästi energiaa. Niinpä tuolloin yöllä, varmaan keskiyön jälkeen, väkersin itselleni ateriasuunnitelman, johon pystyn sitoutumaan. Unettoman yön jälkeen aamulla lähetin suunnitelman ravitsemusterapeutilleni ja sain sille hyväksynnän.


Ensimmäinen onnistunut aamupala!
 
 
Tämä on minulle hurja harppaus kohti terveempää elämää. En aiemmin ole voinut kuvitellakaan noudattavani jotakin suunnitelmaa, jonka mukaan syödä. Jotenkin nyt vain väsyin ajattelemaan, joten parempi kuunnella minua viisaampia. Kun kerroin ohjaajille päätöksestäni, oli heiltä tippua silmät päästä! Siis todella! Tämä on valtava muutos. En tiedä mikä päässäni naksahti, mutta näköjään se oli hyvä naksahdus.
 
 
Jaksoin jopa meikata...
 
 
Muutama viime päivä on mennyt paljon paremmalla mielialalla. Jotenkin minulla on nyt luottavainen olo. Kyllä minä selviän. Sain tehtyä jo tällaisen ison muutoksen, joten pystyn muihinkin. Kyllä se aurinko paistaa tähänkin risukasaan. Vanhempani ovat huokaisseet helpotuksesta. Nyt ei tarvitse ainakaan huolehtia enää tuon tytön ravitsemuksesta. Olen nostanut kädet ylös. Auttakaa minua, en selviä enää yksin.
 
 
 

 
 Taiteilin kädentaidot-ryhmässä
 
 
Olen ollut tässä postauksessa avoimempi kuin koskaan aiemmin täällä blogin puolella. Onko se hyvä asia? Mitä mieltä te lukijat olette? Millaisia postauksia haluaisitte lukea?
 
 
 

8 kommenttia:

  1. Mä ainakin tykkään tästä avoimesta tavasta puhua. Onhan se toki vähän pelottavaa kertoa itsestään henk.koht. asioita netissä, mutta kyllä nää jutut on kuitenkin ollut luettavissa rivien välistä. Tosi hyvä päätös! Vaikeita hetkiä tulee varmasti edelleen olemaan, mutta paraneminen on kaiken sen tuskan ja ahdistuksen arvoista. Rohkeesti vaan eteenpäin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pitkään pitänyt linjausta, etten kerro liian henk.koht. asioita, mutta jotenkin nyt väsyin pitämään kulisseja yllä. Helpompi puhua asioista ihan suoraan.
      Kiitos kommentista!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Voi kiitos! <3
      Vaikka harvoin siltä tuntuu...

      Poista
  3. Tosi upeaa, että olet muuttanut suuntaa! :) Avoimissa postauksissa ei ole musta mitään huonoa, vaikka tietysti ne vaatii rohkeutta.

    Todella paljon tsemppiä!!!

    VastaaPoista