keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Pitkästä aikaa!



Täällä taas!

Päivät osastolla tuntuvat menevän kuolettevan hitaasti, mutta siitä kun postasin viimeksi, onkin kulunut jo monta viikkoa! Ohhoh. Eli loppujen lopuksi se aika kuluukin ihmeen nopeasti.


 
 
Olen alkanut saamaan jo pidempiä lomia. Parhaimmillaan olen ollut viikosta vain kaksi päivää osastolla ja loput kotona! Nytkin pääsen taas viikonlopuksi kotilomalle. Lisäksi olen saanut enemmän vastuuta hoidossani mm. ulkoilujen ja ruokailujen suhteen. Enää kaikkea tekemistäni ei vahdita silmäkovana. Aikakin on kotilomien ansiosta kulunut nopeammin, vaikka päivät täällä sairaalassa ovat vieläkin tappotylsiä... Olen käynyt ahkerasti toimintakeskuksen ryhmissä tekemässä kaikenlaista pientä, kuntosaleillut, ulkoillut mahdollisuuksien mukaan, käynyt kuvataideterapiassa, lueskellut, katsonut Koston kolmatta tuotantokautta, ottanut päiväunia... Ja silti vaan on tylsää! Nyt kun voimia ja energiaa jo olisi enemmän, tuntuu täällä osastolla olo aivan hukkaan heitetyltä ajalta. Vaikka todellisuudessa lääkärin sanoin, tekemistä vielä on, vaikka olenkin edennyt jo hurjasti.
 
 
 
 
Miten kotilomani sitten ovat sujuneet? Hyvin. Tekemistä olen keksinyt kivasti. Kuten kuvista voi päätellä, olen päässyt hevosen selkään jälleen! Viikonloppuisin olen käynyt liikuttamassa vuokrahevostani ja voi sitä riemun ja vapauden tunnetta, mitä olenkaan kokenut rakkaan karvanenän kanssa! Välillä on jopa tuntunut, että kyllä tämä elämä on elämisen arvoista. Joukkoon toki mahtuu niitä huonojakin hetkiä, esimerkiksi aamut, jolloin en millään ole tahtonut nousta uuteen päivään. Olen nukkunut kepeästi kellon ympäri ja sittenkin unta vielä olisi riittänyt. Lääkitystäni purettiin jonkun verran tämän väsymyksen takia, mutta mitään suurta eroa en kyllä ole huomannut. Välillä tuntuu, että voisin nukkua koko tämän talven läpi ja herätä keväällä taas eloon. Äitini sanoikin osuvasti, että olen nyt talvilevossa tämän osastohoitoni ajan. :)
 
Tulevalle viikonlopullekin minulla on mukavasti ohjelmaa. Vanhempieni koiran hoitoa (sekä omani myös!), tokotreenejä, talleilua, siivoamista... Vietän viikonlopun tätini kanssa vanhempieni ollessa reissussa. Tuleepahan taas erilainen viikonloppu!
 
Koetan pitää postaustahtini vähän tiuhempana nyt, kun elämässäni alkaa pikkuhiljaa tapahtuakin jotain.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti