lauantai 12. heinäkuuta 2014

Epämääräistä

Untitled weheartit


Tuo teksti on niin totta...
Maailma on kaunis. Kunpa vain jokainen sen kykenisi näkemään!



text. ^fine^ weheartit
 
 
Olen ollut kohta viikon kotona. Päivät ovat vierineet nopeasti ja mökillä vallan saanut ahdistus on hieman lievittynyt tai ainakin muuttanut muotoaan. Tavallaan huokaisin helpotuksesta kotiuduttuani viime sunnuntaina. Vaikka loma maalla oli ihana, on ihanaa olla omalla asunnollakin taas. Jotenkin tunnen tavallaan tämän nykyisen kotini omaksi turvapaikakseni. Ainakin tällä hetkellä. Pidän valtavasti kaikista ihmisistä täällä. Hieman jännittää, miten selviän, kun omaohjaajani ovat lomalla. Luottaminen muihin on nimittäin vaikeaa...
 
 
▲  weheartit
 
 
Sain viikolla huippu uutisia, kun kävin neurologilla! Olin jännittänyt tuota aikaa hillittömästi. Onneksi turhaan! Magneettikuvauksen sekä muiden tutkimusten tulokset ovat normaalit. Neurologin mielestä tutkimukset siis voidaan tällä erää jättää tähän ja saan ajaa autoa, tiettyä varovaisuutta noudattaen tietysti. Tutkimuksiin siis jouduin kohtausten takia, joita sain. Fysiikasta ne eivät siis johdu, vaan ovat psyykkisiä. No, tulipahan tuo pääkoppa tutkittua, ettei siellä ainakaan mitään fyysisesti poikkeavaa ole. Heh! :D
 
Hyvä näin, sillä ilmottauduin heti autokouluun kakkosvaiheeseen, joka minun tuleekin suorittaa syksyyn mennessä tai kortti lähtee... Onneksi pääsin samaan autokouluun, jossa ykkösvaiheenkin kävin. Siellä ovat nimittäin aivan mahtavat opettajat ja meininki on muutenkin kannustavaa! Sen vuoksi en juuri nyt osaakaan stressata tai enempää jännittää tuota autokoulua. Ensi kuussa ovat ajot. Autoista puheen ollen... Pitäisikin pesettää oma auto! Se on maalla rypemisen jälkeen niin likainen, että hyvä kun oikean värin tunnistaa... :P
 
 
Summer  weheartit
 
 
 
Säät ovat olleet ihanan kesäiset. Vaikeaa tajuta, että on kohta jo heinäkuun puoliväli. Minne se kesä taas hujahtaa? Jospa sitä koettaisi ehtiä vielä tänä kesänä talviturkinkin kastamaan. Saa nähdä... Olen niin kamalan vilukissa... Ja lisäksi olen onnistunut kadottamaan kummatkin uikkarini. Jes. Eikä kyllä uusia bikinejä huvita ostaa. Se on niin työlästä... ;P
 
Tänään kävin treenamassa helteisessä hallissa Lunan kanssa ja hain tytölle myös astetta isommat ruokakupit. Eipähän enää lentele puolet ruuista yli laitojen! :D Huomenna nään piiiitkästä aikaa yhtä ystävääni kirppiksen merkeissä. Toivottavasti helle ei vain mene liiankin tukalaksi...
 
Huoh. Voisin kirjoittaa loputtomasti asiasta toiseen vailla mitään päämäärää tai merkitystä. Tällainen olen. Ei päätä eikä häntää missään, silti vaan menen ja selitän. Ketään ei varmaan edes kiinnosta, mutta sainpahan itsestäni ulos edes jotain.
 
See you! <3
 
 

2 kommenttia:

  1. Siis ihan mahtavaaa! Mää luin sun blogia joskus aikoja sitten anonyyminä, ja sit kadotin tän kokonaan!! Oon koittanu ettiä sun blogia ja jee nyt löysin tän!! :>>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ihanaa, että löysit takaisin! ;) :D Minäkin olen seuraillut blogiasi jo pitkään, liityn nyt lopultakin lukijaksi.
      Me molemmat olemme tainneet sairastaa jo pitkään... Taistellaan yhdessä eteenpäin!

      Poista