sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Midsummer


Perinteet, jea! Vietin juhannusta kesämökillämme, kuten jokaikinen aijempikin kesä.


 
Leivoin aatoksi pikkuleipiä. En edes muista, milloin olisin viimeksi leiponut! Mutta vaikka itse sanonkin, aika makoisiahan noista tuli. Hyvin katosivat perjantai-iltana parempiin suihin! :D
 
 
 
Kesämökkimme sijaitsee äitini kotiseudulla. Nuo maisemat ovat minulle erittäin rakkaita ja tärkeitä. Parhaat lapsuusmuistot varmasti ovatkin mökiltämme! Yleensä olen aloittanut "mökkikauden" jo aikaisin keväällä, mutta tänä vuonna ensimmäisen kerran pääsin maalle vasta nyt juhannuksena!

 
Enoni niitti heinät viereiseltä pellolta perjantaina. Tarkoituksena olisi, että uusi heinä ehtii hieman kasvaa heinäkuun loppuun mennessä. Sitten tähän laiduntamaan tulee luultavasti kaksi kauramoottoria. <3

 
Peruna kasvaa jo hyvin. :)
Meillä on pieni kasvimaa, jossa kasvaa esim. perunaa, porkkanaa, hernettä ja sipulia. Ainiin ja tietysti mansikoitakin on muutama penkkirivi. Nams!
Äidin ja isän työmaatahan tämä lähinnä on, mutta kyllä sitä itsekin tulee tuolla aina ihan mukavasti kyykittyä...

 
Mutta sitten takaisin juhannusaattoon...
 
Tietenkin iltaan kuului saunominen, vastojen kera. Minä kävin myös heittämässä talviturkin, lopultakin! Olen kyllä sellainen vilukissa, että uiminen jäi ihan vaan pulahdukseksi... Veden lämpö oli vajaa 18 astetta pienessä mökkijoessamme. Hyrr...

 
Kunnon juhannuksena poltetaan tietenkin myös kunnon kokko! Serkkupojallani oli sen kokoamisessa aikamoinen työ...
 
Sytyttämis-operaatio kesti hetken, mutta pienellä kemiallisella avustuksella saatiinkin aikaan kunnon roihuava kokko.


Liekit taisivat hieman viedä mennessään lähimpien puiden lehtiä... 
 

 
Tämän vuotinen kokko olikin varmaan suurin, jonka olemme koskaan polttaneet! Se kyti todella monta tuntia vielä varsinaisen palamisen jälkeenkin. Ja kuumuus oli aika hurja. Liian lähelle jääneet limsapullot saivat uudet muodot! :D
 
  Rennot mökki-vermeet....
 
 
Täytyy myöntää, että kyllä tuo kokon polttaminen on aina juhannukseni kohokohta...
Tietenkin myös grillailu ja nuotiolla istuskelu kuului asiaan.
 
Juhannusta vietin siis rauhallisissa merkeissä perheeni ja sukulaisteni kanssa. En varmasti kovin hurjaa menoa olisi nyt jaksanutkaan.
 

 Kuoharia. Of course!
 
Juhannuspäivänä oli ihanan aurinkoinen sää. Kokonaisuudessaan olenkin juhannukseeni tyytyväinen.
Huomasin nimittäin, että parin päivän aikana sain monta asiaa tehtyä "kesän must-to-do" - listaltani! Lauantaina kävin kera koiran sekä vanhempieni kiipeilemässä ja vaeltelemassa hieman läheisellä kalliolla. Joogasin myös ulkona vihreä ruohomatto alustana ja se olikin varsin mukava kokemus (suosittelen...)! Lisäksi testailin mökkijoessamme uutta kumivenettä. Ihailin pieniä kaloja, sudenkorentoja ja kirkasta, virtaavaa vettä...

Kumiveneeni, jonka täyttäminen osoittautui hieman haastavaksi... Onneksi isän kekseliäisyys voitti epäkelvon ilmapumpun ja pääsin vesille!
 
 
Juhannus hurahti nopeasti. Nyt ne päivät vain lyhenevät...
Pyh ja pah, vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä...
 
Nämä muutavat päivät ovat olleet hyviä. Niin voisin sanoa. Päässäni on ollut ihmeen tyyntä. Vaikka välillä vaivunkin jonnekin omiin syvyyksiini, en kuitenkaan ole ollut erityisen ahdistunut. Tästä siis vain eteenpäin.
 
Toivottavasti teidän muidenkin juhannus sujui mukavissa tunnelmissa! <3
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti